Suomalaista, vesistö- ja järviaiheista blogia on vaikea kirjoittaa mainitsematta maamme suurinta ja samalla Euroopan neljänneksi suurinta järveä, eli Saimaata. Tosin kuten maantiedontunneilta varmasti muistamme, Saimaan (tai Suur-Saimaan) määrittely riippuu monissa tapauksissa siitä, kuinka eri vesialueet tulkitaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Suur-Saimaa voidaan jakaa tiukimpien kriteereiden mukaan jopa 18 eri järveksi, mikäli kapeiden salmien toisiinsa yhdistyneet järvenselät laskettaisiin omiksi järvikseen. Noin 4 400 km² kokoisen Saimaan rannalla sijaitsee monia suomalaiskaupunkeja, kuten Imatra, Lappeenranta, Joensuu sekä Mikkeli. Suurin mitattu syvyys järvessä on 84 metriä ja Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Suur-2cf0602a9620e37127bd6f3e65e1c38aSaimaassa sijaitsee ällistyttävät 5 484 saarta. Saimaa laskee Vuoksi-jokeen, joka yhdistää järvemme lopulta Laatokkaan. Asutusta Saimaan rannoilla on ollut jo vuosituhansia, kun järven pinta oli nykyistä huomattavasti alempana. Varhaimpia merkkejä asutuksesta on tutkimuksissa löydetyt todisteet kivikauden ihmisistä. Mm. Savonlinnan nykyinen matkailuylpeys Olavinlinna perustettiin kyseiselle paikalleen 1400-luvulla siksi, koska se oli kokonaan veden ympäröimä ja näin ollen vaikeammin vihollisjoukkojen tavoitettavissa. Linnaa ympäröivän veden virtaus on todella voimakasta, joka esti veden jäätymisen, eikä jalkaväkijoukot päässeet myöskään talvisin linnoitukselle helposti.

Alusta alkaen Saimaa on ollut tärkeä vesireitti suomalaisille. Vesistöä pitkin on kuljetettu kauppatavaraa, puuta ja tervaa jo vuosisatoja. Edelleenkin Saimaan kanava yhdistää Lappeenrannan Viipuriin ja Suomenlahteen ja vuotuinen kuljetusmäärä kanavassa onkin miljoonia tonneja. Raskaasta liikennöinnistään huolimatta Saimaan veden laatu on valtaosassa järveä hyvä tai jopa erinomainen. Erilaiset tuotantolaitokset kuormittavat vesistöä eniten, kuten myös useat rantakaupunkien taajamat.

Saimaa on tärkeä kalastusjärvi. Vesistössä on vankka hauki-, ahven- ja kuhakanta, mutta alueella kalastetaan myös paljon järvitaimenta. Järvessä elävä nieriä on taas maamme uhanalaisin kalapopulaatio. Toinen, äärimmäisen uhanalaiseksi julistettu, vain Saimaalla elävä eläinlaji on tottakai kaikille tuttu, suloinen saimaannorppa. Tuo viiden markan kolikkoakin koristanut norppalaji on yksi Suomen kansallissymboleista ja vähäisen lajikantansa vuoksi alueen kalastajat ja muut ympäristötoimijat ovat joutuneet sopeutumaan lajin suojelun kannalta olennaisiin säädöksiin ja rajoituksiin. Saimaannorppa rauhoitettiin vasta vuonna 1955 ja sitä ennen lajia pidettiin lähinnä tuhoeläimenä ja sitä metsästettiin aikaisemmin myös traaniöljyn takia.

Maailman mittapuullakin Saimaa on poikkeuksellinen suurjärvi sen puhtauden vuoksi. Tämän vuoksi suosittelisin juurikin Saimaata, jos suomalaisille annettaisiin elämässään vain yksi mahdollisuus uida luonnonvesissä. Järvellä on suuri imagollinen, kulttuurillinen ja taloudellinen merkitys maallemme, josta voimme syystäkin olla ylpeitä. Järven rannallekin pääsee helposti joka puolelta Suomea, sillä rataverkostomme kattaa valtaosan rantakaupungeista. Savo, Karjala ja koko itä-Suomi on kaiken kaikkiaan kaunista järvi- ja metsäseutua, jossa helposti vierähtää vaikka koko viikonkin loma perheen kanssa. Lisämausteena mainittakoot, että Saimaan rannalta löytyy kaksi Liigakaupunkia (Lappeenranta ja Mikkeli), joten jos jääkiekkomatsin jälkeen jää aikaa tapettavaksi, kannattaa kävellä kauniin järvemme ääreen ja pysähtyä hetkeksi ihailemaan sen tyyneyttä.