post

Eurooppalaisessa katsannossa Suomi on verrattaen nuori maa – tämä ei kuitenkaan merkitse, etteivätkö eräät kulttuuriset aarteemme olisi ikivanhoja. Yksi tällaisista on eittämättä perinteinen suomalainen sauna, joka elää ja voi hyvin yhdessä suomalaisen saunakulttuurin kanssa.

Saunan historiaa

Usein kuulee väitettävän, että sauna on suomalainen keksintö. Tämä on sekä totta että tarua. On totta, että nykyisin varsinkin länsimaissa saunana tunnettu ”kuuma huone” on juuri suomalaistyylinen sauna. Usein se osataan myös aivan oikein yhdistää maahamme. Erilaisia samalla kivien kuumentamisen ja veden heiton periaatteella toimivia rakennelmia on löytynyt arkeologisilta kaivauksilta ympäri maailman. Periaate on keksitty itsenäisesti eri puolilla maailmaa. Edelleen varsin voimissaan on korealainen hanjeungmak-saunakulttuuri, joka oli voimissaan ainakin jo 1400-luvulta lähtien Korean niemimaalla.

Keskiajalla sauna oli laajassa käytössä ympäri Eurooppaa, mutta 1500-luvun tartunta- ja kulkutaudit, etenkin syfilis, tappoivat tehokkaasti eurooppalaisen saunainstituution. Suomi säästyi laajamittaisesti näiltä taudeilta ja samalla säästyi myös suomalainen saunomiskulttuuri.

Uudelleen sauna levisi Eurooppaan toden teolla juuri meiltä toisen maailmansodan jälkeen. Sen viennistä mantereelle vastasivat saksalaiset sotilaat, jotka olivat tutustuneet suomalaiseen saunaan aseveljinä suomalaisten sotilaiden kanssa taistellessaan: olihan suomalaisilla saunoja aivan tavallisesti jopa bunkkereissa! Saksasta tämä tapa levisi puolestaan melko nopeasti naapurimaihin.

Suomalaisen saunakulttuurin erityispiireitä

Vaikka sauna onkin levinnyt miltei maailman joka kolkkaan, on suomalaisessa saunakulttuurissa selkeitä omia erityispiirteitään. Reunahuomautuksena on kuitenkin todettava, että usein ne tosin ovat yhteneväisiä esimerkiksi Baltian maiden vastaavan kanssa.

Ehkäpä selkeimmin erottuvaa meikäläisessä saunainstituutiossa on sen laaja levinneisyys – tätä maassamme vierailevat matkailijat jaksavat aina hämmästellä. Jos kohta jokaisessa uudessa kerrostaloasunnossa ei enää kaivatakaan omaa saunaa, löytyy taloyhtiön sauna näistäkin kohteista edelleen hyvin usein.

Omakotitalo ilman saunaa onkin jo sitten melkoinen harvinaisuus. Tähän päälle vielä lukuisat kesämökkien saunat sekä julkiset tai puolijulkiset saunat, ja päästäänkin jo melkoisiin lukemiin: vuonna 2017 Tilastokeskus oli laskenut maassamme olleen 1 651 000 saunaa. Tähän arvioon eivät Tilastokeskuksen itsensäkään mukaan sisälly läheskään kaikki saunat: kokonaismäärän se arvioi olevan yli kaksi miljoonaa!

Suomalainen saunakin muuttuu

Merkittäviä muutoksia saunakulttuurissa on toki tapahtunut vuosien saatossa. Sähkösaunan voimakas lisääntyminen on tietenkin yksi merkittävimmistä. Tiesitkö, että ensimmäisen sähköisen kiukaan markkinoille esitteli vuonna 1938 vaasalainen Metos Oy? Metos lopetti kiukaiden valmistuksen 80-luvulla, mutta Kajaanin Koskikarasta löytyy vielä yhtiön ensimmäinen sähkökiuasmalli, ja vieläpä käyttökelpoisena.

Toinen näkyvä muutos on ollut yhteissaunomisen ja samalla tietenkin yhteissaunojen määrän raju väheneminen. Useissa isoissa kaupungeissa uimahallien yhteydessä toimivat saunat ovat ainoita julkisessa yhteiskäytössä olevia saunoja, joskin taloyhtiöiden yhteiset ”lenkkisaunavuorot” ovat edelleen yleisiä.

Etenkin Helsingissä on kuitenkin koettu jonkinlaista yhteissaunakulttuurin uutta tulemista. Näkyvimpinä tämä kehityksen merkkeinä ovat olleet tietenkin Löyly ja hieman alakulttuurisempi Sompasauna, mutta esimerkiksi myös perinteiset Sauna Hermanni ja Harjun sauna ovat jälleen nostaneet suosiotaan.

Aiemmin mainitsimme, että uusissa kerrostaloissa ei yhteissaunan rakentaminenkaan enää ole itsestäänselvyys. Tämä lieneekin se tekijä, joka muodostaa suurimman uhan Suomen saunomiskulttuurille ja saunakannalle – nuoret ihmiset eivät välttämättä enää näe saunaa samanlaisena välttämättömyytenä ja osana arkea kuin vanhempansa. Yli kaksi miljoonaa saunaa kuitenkin riittää vielä pitkäksi toviksi!