post

Titicaca, järvi ylängön korkeuksilla

Bolivian ja Perun rajalla sijaitseva Titicaca on Etelä-Amerikan maanosan suurin järvi. Pinta-alaa sillä on noin 8300 neliökilometriä. Suurin mitattu syvyys järvessä on 280 metriä ja korkealla Andien vuoristossa sijaitseva Titicaca on maailman korkeimmalla sijaitsevimpia järviä; järvi sijaitsee 3821 metriä merenpinnan yläpuolella. Vertailun vuoksi Suomen korkeimman kohdan eli Halti-tunturin korkeus on ”vain” noin 1324 metriä.

Jotkut saattavat muistaa Titicacan eräästä Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvatarinasta, jossa käsiteltiin El Doradon kultaista kaupunkia ja sen aarteita. Vaikka järven pohjalta tosielämässä tuskin löytyy lehden ruuduilla esitettyjen kultaesineiden tapaisia arvotavaroita, voi netin parhaimpiin kasinobonuksiin lukeutuva Casinohuoneen kampanjakoodi auttaa ratkaisevalla tavalla nousemaan ryysyistä Roope Ankan kaltaiseksi raharössiksi. Andien alkuperäiskansoille Titicaca on kuitenkin oikeastikin tärkeä ja pyhä paikka, kuten suuret vesistöt yleensä ovatkin maanosasta ja kansasta riippumatta.

Laskujokia järvellä on sen korkeudesta huolimata yli 25, joten hyvän veden vaihtuvuuden ansiosta Titicacan eläimistö ja eliöstö voi hyvin. Lähes 550 vedessä elävää eläinlajia tavataan järvellä ja muun muassa uhanalainen titicacanuikku elää lähes yksinomaan järven alueella. Ramsarin kansainvälisen sopimuksen piiriin järvi astui vuonna 1998 mikä tarkoittaa sitä, että Perun ja Bolivian valtiot ovat sitoutuneet edistämään järven veden suojelua ja sen järkevää käyttöä sekä muun muassa perustamaan luonnonsuojelualueita Titicacan rannoille ja muulle alueelle. Kuvankaunista flamingoa voidaan tavata suojelutoimien ansiosta paljon järvellä.

Kaiken kaikkiaan järvessä on suunnilleen 40 saarta, joista moni on asutettuja. Perun puolelta ainakin Punon kaupungista käsin pääsee tutustumaan risteilyaluksen kannelta käsin järven saaristoon ja niiden komeisiin nähtävyyksiin. Saarista kuuluisimpia ja suosituimpia ovat Isla del Sol, Taquilesaari sekä Los Uros -saaret. Isla del Sol, eli ”auringon saari” on inkakulttuurien tutkijoille tärkeä paikka, sillä nimenomaan tältä saarelta on löydetty varhaisimpia todisteita inkojen asumuksista ja alueen mytologiassa saari liittyy inkojen kansan syntyhistoriaan olennaisesti. Taquilesaari on taas ollut jo tuhansia vuosia asutettua aluetta ja yhä tänäkin päivänä tuhannet ihmiset asuvat saarella. Turistien mukaan Taquilesaarelta tarttuu usein saarella neulottuja alpakanvillatuotteita.

Los Uros -saarten erikoisuus on taas se, että ne ovat täysin keinotekoisesti kaisloista valmistettuja saaria. Ne siis kelluvat järven pinnalla ja kun luonnollisesti pohja ajan myötä lahoaa, saarten noin 300 asukasta ovat säännöllisesti lisänneet saaren pinnalle uusia kaislakerroksia. Paikallisen tarinan mukaan saaret saivat alkunsa, kun Titicacan rannan asukkaat joutuivat pakenemaan inkojen hyökkäyksiä järvelle. Saaret ovat koko Perun suosituimpia nähtävyyksiä.

Etelä-Amerikan suurimpaan järveen pääsee helpoiten tutustumaan Perun kautta, kun matkustaa pääkaupunki Limasta Punon kaupunkiin, joka on myös samannimisen hallintoalueen keskus. Yli 140 000 asukkaan kaupunki on elinvoimainen ja vilkas ja järven ansiosta turistit ovat kaupungille tärkeä elinkeino. Hieman vähemmänkin kokenut matkailija saa siis taatusti turvallisen yösijan kaupungista päänsä päälle. Titicacan matkailun lisäksi Punossa pääsee ihastelemaan alpakoita ja laamoja, joiden villa on myös tärkeä tulonlähde alueella.

Titicacan rannoilta löytyy useita pienempiä kaupunkeja niin Perun kuin Boliviankin puolelta, mutta Punon lisäksi toinen logistisesti järkevä vaihtoehto järvelle matkustamiseen on Bolivian toinen pääkaupunki La Paz. La Paz ei suoranaisesti sijaitse aivan järven rannalla, mutta on kuitenkin järkevän, parin tunnin bussimatkan päässä Titicacasta.

post

Helmi itäisen Afrikan sydämessä

Itäisessä Afrikassa, Tansanian, Ugandan ja Kenian keskellä sijaitsee Afrikan suurin järvi, Victorianjärvi. Järvessä arvioidaan olevan yli 3000 saarta, joista monet ovat asuttuja. Pinta-alaltaan Victorianjärvi on maailman toiseksi suurin makean veden järvi Pohjois-Amerikassa sijaitsevan Yläjärven jälkeen noin 65 000 km² koollaan. Suureksi vesistöksi järvi on tosin poikkeuksellisen matala, sillä suurin mitattu syvyys on vain 82 metriä.

Muutoin pääosin kuumassa ja kuivassa maanosassa järvi tuo hyvinvoinnin ja toimeentulon lisäksi myös vaurautta sen rantakaupungeille. Nykyään tosin kaupunkien päästöjen vuoksi koko järvi uhkaa saastuttaa koko järven juomakelvottomaksi, sillä maanosassa toimivat yritykset eivät noudata yhtä tarkasti ympäristösopimuksia, mitä länsimaissa yleensä. Pahin yksittäinen syypää järven saastuttajaksi on Ugandan pääkaupunki Kampala, jonka Murchison Bayn kohdalla järvialue on käytännössä kuollut.

Victorianjärven kartoitettu historia alkaa jo 1100-luvulta, mutta kun brittiläinen John Speke etsi 1850-luvulla Afrika tutkimusmatkoillaan Niilin myyttistä alkulähdettä, hän järvelle päästyään nimesi löytönsä Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren Viktorian mukaan. Jo alkuperäisissä Al-Idrisin arabikartoissa Victorianjärvi oli merkattu Niilin alkulähteeksi. Järvellä on siis jo vuosisatoja ollut suuri merkitys maanosan historiassa. Onneksi olen itse saanut kunnian päästä tämän joskus niin kauniin ja puhtaan järven äärelle, vaikka nykyään järvessä uimistakaan ei käytännössä missään suositella.

Järvelle on melko yksinkertaista löytää, sillä esimerkiksi Tansanian pääkaupungista Dodomasta kulkee säännöllisin väliajoin turistibusseja Serengetin kansallispuistoon, joka on maan tärkeimpiä matkailukohteita. Onhan kansallispuisto sentään ollut UNESCOn maailmanperintökohteena jo vuodesta 1981 lähtien. Kansallispuiston läntinen kärki ulottuu Victorianjärven rannalle, mutta mikäli järveä haluaa lähestyä seikkailumielellä omia reittejään, Tansanian asutusalueista muun muassa Bukoba ja Mwanza sijaitsevat järven rannalla. Suosittelen itse silti lämpimästi Serengetin kautta kulkemista, sillä puiston eläimistö ja eliöstö on jotain aivan ainutlaatuista. Kun olet nähnyt gnu-lauman ja seeproja luonnollisessa ympäristössään, ei eläintarhassa tarvitse ainakaan ihan hetkeen vierailla.

Poliittisesti hieman vakaamman Kenian puolelta taas Victorianjärvelle kulkemiseen täytyy varata hieman pidempi aika, sillä kun oletettavasti laskeudut lentokoneessa Nairobin kansainväliselle lentoasemalle, täytyy järvelle matkustaa kymmenien piirikuntien ja heimoalueiden läpi, joka voi erilaisten viivytysten ja huonojen tieverkostojen vuoksi kestää kauan. Kaikista vaurain Victorianjärven rantakaupungeista on kuitenkin Ugandan jo aiemmin tekstissä mainittu maansa suurin kaupunki Kampala, jonka asukasluku on noin 1,5 miljoonaa. Vuonna 2014 homoseksuaalisuuden kriminalisoinut valtio ei kuitenkaan ole monille länsimaalaisille se houkuttelevin matkakohde ja voin avoimesti myöntää, että olen boikotoinut kyseistä valtiota juurikin sen syrjivän lainsäädännön vuoksi, vaikka en homoseksuaali itse olekaan.

Kuten otsikossa jo totesin, Victorianjärvi on varsinainen helmi itä-Afrikassa. Järveä ympäröi lukuisat kansallispuistot, heimot, kielialueet ja kulttuurit ja taas toisaalta rauhaisan, luonnonläheisen elelyn vastapainoksi suurkaupungit syytävät suodattamattomia jätevesiään yötä päivää vesistöön. Parhaimmillaan pääset kokemaan Victorianjärven ja sen ympäristön keskellä puhtainta savannia, pahimmillaan betoniviidakossa levän rehevöittämän rannikon äärellä.

post

Saimaa – Savo-Karjalan ylpeys

Suomalaista, vesistö- ja järviaiheista blogia on vaikea kirjoittaa mainitsematta maamme suurinta ja samalla Euroopan neljänneksi suurinta järveä, eli Saimaata. Tosin kuten maantiedontunneilta varmasti muistamme, Saimaan (tai Suur-Saimaan) määrittely riippuu monissa tapauksissa siitä, kuinka eri vesialueet tulkitaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Suur-Saimaa voidaan jakaa tiukimpien kriteereiden mukaan jopa 18 eri järveksi, mikäli kapeiden salmien toisiinsa yhdistyneet järvenselät laskettaisiin omiksi järvikseen. Noin 4 400 km² kokoisen Saimaan rannalla sijaitsee monia suomalaiskaupunkeja, kuten Imatra, Lappeenranta, Joensuu sekä Mikkeli. Suurin mitattu syvyys järvessä on 84 metriä ja Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Suur-2cf0602a9620e37127bd6f3e65e1c38aSaimaassa sijaitsee ällistyttävät 5 484 saarta. Saimaa laskee Vuoksi-jokeen, joka yhdistää järvemme lopulta Laatokkaan. Asutusta Saimaan rannoilla on ollut jo vuosituhansia, kun järven pinta oli nykyistä huomattavasti alempana. Varhaimpia merkkejä asutuksesta on tutkimuksissa löydetyt todisteet kivikauden ihmisistä. Mm. Savonlinnan nykyinen matkailuylpeys Olavinlinna perustettiin kyseiselle paikalleen 1400-luvulla siksi, koska se oli kokonaan veden ympäröimä ja näin ollen vaikeammin vihollisjoukkojen tavoitettavissa. Linnaa ympäröivän veden virtaus on todella voimakasta, joka esti veden jäätymisen, eikä jalkaväkijoukot päässeet myöskään talvisin linnoitukselle helposti.

Alusta alkaen Saimaa on ollut tärkeä vesireitti suomalaisille. Vesistöä pitkin on kuljetettu kauppatavaraa, puuta ja tervaa jo vuosisatoja. Edelleenkin Saimaan kanava yhdistää Lappeenrannan Viipuriin ja Suomenlahteen ja vuotuinen kuljetusmäärä kanavassa onkin miljoonia tonneja. Raskaasta liikennöinnistään huolimatta Saimaan veden laatu on valtaosassa järveä hyvä tai jopa erinomainen. Erilaiset tuotantolaitokset kuormittavat vesistöä eniten, kuten myös useat rantakaupunkien taajamat.

Saimaa on tärkeä kalastusjärvi. Vesistössä on vankka hauki-, ahven- ja kuhakanta, mutta alueella kalastetaan myös paljon järvitaimenta. Järvessä elävä nieriä on taas maamme uhanalaisin kalapopulaatio. Toinen, äärimmäisen uhanalaiseksi julistettu, vain Saimaalla elävä eläinlaji on tottakai kaikille tuttu, suloinen saimaannorppa. Tuo viiden markan kolikkoakin koristanut norppalaji on yksi Suomen kansallissymboleista ja vähäisen lajikantansa vuoksi alueen kalastajat ja muut ympäristötoimijat ovat joutuneet sopeutumaan lajin suojelun kannalta olennaisiin säädöksiin ja rajoituksiin. Saimaannorppa rauhoitettiin vasta vuonna 1955 ja sitä ennen lajia pidettiin lähinnä tuhoeläimenä ja sitä metsästettiin aikaisemmin myös traaniöljyn takia.

Maailman mittapuullakin Saimaa on poikkeuksellinen suurjärvi sen puhtauden vuoksi. Tämän vuoksi suosittelisin juurikin Saimaata, jos suomalaisille annettaisiin elämässään vain yksi mahdollisuus uida luonnonvesissä. Järvellä on suuri imagollinen, kulttuurillinen ja taloudellinen merkitys maallemme, josta voimme syystäkin olla ylpeitä. Järven rannallekin pääsee helposti joka puolelta Suomea, sillä rataverkostomme kattaa valtaosan rantakaupungeista. Savo, Karjala ja koko itä-Suomi on kaiken kaikkiaan kaunista järvi- ja metsäseutua, jossa helposti vierähtää vaikka koko viikonkin loma perheen kanssa. Lisämausteena mainittakoot, että Saimaan rannalta löytyy kaksi Liigakaupunkia (Lappeenranta ja Mikkeli), joten jos jääkiekkomatsin jälkeen jää aikaa tapettavaksi, kannattaa kävellä kauniin järvemme ääreen ja pysähtyä hetkeksi ihailemaan sen tyyneyttä.

post

Michiganjärvi – yksi viidestä suuresta

Pohjois-Amerikan Suuret järvet muodostuvat viidestä eri USA:n ja Kanadan rajaseudulla sijaitsevasta järvestä: Yläjärvi, Huronjärvi, Eriejärvi, Ontarionjärvi sekä tämän blogipostauksen aihe Michiganjärvi. Tämä järvi onkin ainoa näistä viidestä, joka sijaitsee kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella eikä sillä ole siis lainkaan rantaviivaa Kanadassa. Miltei kaksi kertaa Suomenlahden kokoinen Michiganjärvi on maailman viidenneksi suurin järvi sen 57 800 km² pinta-alallaan. Järven rannalla asuu arviolta 12 miljoonaa ihmistä. Suurin mitattu syvyys järvessä on 282 metriä ja sen suurin saari on järven pohjoisosissa sijaitseva Beaver Island. Kapea Mackinacsalmi yhdistää Michiganjärven sen ”naapuriin” Huronjärveen. Siitä syystä joissain yhteyksissä vesialueet lasketaankin yhtenäiseksi järveksi ja tällöin näiden kahden järven muodostama alue muodostaisi maailman suurimman makeavetisen järven. Järviä yhdistää salmen lisäksi myös sama pinnankorkeus (177 metriä merenpinnan yläpuolella).

Suurten järvien alueet ovat historiallisesti tärkeitä intiaanimaita ja Michiganjärven nimellä onkin juuret nimenomaan alkuperäiskansoissa: uskotaan, että ”michigan” tulee Chippewa-heimossa puhutun kielen sanasta ”meicigama”, joka tarkoittaa suomeksi käännettynä ”suurta vettä”. Järven rannalla sijaitseva Michiganin osavaltio on taas nimetty järven mukaan, ei siis toisinpäin, kuten voisi äkkiseltään luulla.

Michiganjärven rannalla sijaitsee useita kymmeniä kaupunkeja, joista mainittakoot mm. Milwaukee sekä Green Bay. Järven suurin rantakaupunki kuitenkin on etenkin urheilufaneille erittäin tuttu Chigago. Esimerkiksi Blackhawksin, Cubsin ja Bearsin peleistä lyödään paljon kansainvälisestikin vetoa ja mikäli haluat itse koittaa vedonlyöntiä maailman kovimmissa liigoissa, rahanarvoinen Suomikasinon bonus uusille pelaajille on netin parhaita ja todellakin kokeilemisen arvoinen. Yhdysvaltalainen Sportin News onkin nimennyt Chicagon useaan otteeseen maan parhaaksi urheilukaupunkiksi ja pääsarjatason joukkue kaupungista löytyykin amerikkalaisesta jalkapallosta, baseballista, jääkiekosta, koripallosta sekä jalkapallosta.

Urheilufanien ystäville Chicagoa ei liiemmin siis tarvitse erikseen markkinoida, mutta ”Wind City” (tuulinen kaupunki) tarjoaa paljon muitakin elämyksiä ja nähtävyyksiä, kuten esimerkiksi kuuluisa Chicago Theatre, kauppakatu The Magnificent Mile, Navy Pier -huvialue sekä kokonaisuudessaan kaupungin arkkitehtuuri korkeine pilvenpiirtäjineen ja eri aikakausia edustavine rakennuksineen. USA:n kolmanneksi väkirikkaimmassa kaupungissa varmasti tekemistä löytyy aivan kaikille. Myös Chicagon nimi juontuu maan intiaanihistoriasta, nimittäin arvellaan, että kaupunki on saanut 1600-luvulla nimensä suurten valkosipuliviljelmiensä vuoksi. Tuota villivalkosipulia kutsuttiin tuolloin nimellä chicagoua.

Michiganjärven muita kaupunkeja pääsee kätevästi kartoittamaan vesitse, sillä moni rantakaupunki järjestää lauttaretkiä järven ympäri, jolla pääsee tutustumaan saarten ja järvimaisemien lisäksi myös rannoilla sijaitseviin kaupunkeihin. Järven alueella sijaitsee lukuisia puistoja, joista osa on aivan rannikon tuntumassa. Muun muassa Illinois Beach State Park sijaitsee aivan Michiganjärven rannalla ja se on osavaltion alueella merkittävä vapaa-aika-, ja turistikohde. Lautalla pääset myös ihastelemaan kauniita majakoita ja mikäli kalastaminen on lähellä sydäntäsi, voit nousta maissa myös kalastusretkiä järjestävälle alukselle. Michiganjärvi ei ole kaupallisessa mielessä Yhdysvaltojen tärkeimpiä vesistöjä, mutta urheilukalastajan suosivat järveä etenkin sen lohi- ja siikakantojen vuoksi.

post

Oulujärvellä Kainuun vaarat kohtaavat Pohjanmaan lakeudet

Pohjois-Suomen asukkaille tutumpi Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi ja yksi matalimmista suurjärvistämme seitsemän metrin keskisyvyydellään. Oulujärvi laskee Oulujokeen ja se sijaitsee Kajaanin, Paltamon ja Vaalan alueilla. Järven vesi on hyvin puhdasta ja kalakanta runsasta ja mikäli Oulujärven päästä päähän matkustaisi veneellä, huomaisi, kuinka idästä lähdettäessä Pohjois-Pohjanmaan tasaiset lakeudet vaihtuvat hiljalleen länteen tultaessa Kainuulle ominaisiin vaaroihin. Pinta-alaa Oulujärvellä on osapuilleen 887 km² ja järvessä on arviolta ainakin 650 saarta.

500px-lavajarvi_vuottoVanhimmat merkit asutuksesta Oulujärven alueella on peräisin suunnilleen vuodelta 1000. Alueen historiaan sisältyy paljon tarinoita, joista osa on myöhemmin pystytty todistamaan vain hyviksi tarinoiksi ilman todenperää, mutta faktaa on, että 1800-luvun loppupuoliskolla järveä terrorisoivat Suomen ainoat sisävesien merirosvot, pahamaineiset Kiveksen rosvot. Kivesjärven kylässä sijainneen kannattamattomaksi muuttuneen ruukkitoiminnan myötä kylän miehet muodostivat rosvojoukon, joka ryösteli Oulujärven talonomistajien viljalaareja ja tervansoutajia. Miesjoukkio piti tukikohtanaan Ärjänsaarta ja he jakoivat saalistaan Kivesjärven kylän asukkaiden kesken, jotka olivat myös joutuneet talousahdinkoon ja kurjuuteen työttömyytensä vuoksi. Kylän asukkaat kiittivät rosvojoukkoa avuliaisuudesta hiljaisuudellaan, eikä heitä kukaan halunnut ilmiantaa viranomaisille. Lopulta rosvot jäivät kuitenkin kiinni ja heidät tuomittiin ruoskintarangaistukseen.

Oulujärvi on tärkeä kalajärvi. Ammattikalastajien määrä on kuitenkin viime vuosina supistunut kalakannan pienenemisen vuoksi, mutta silti hyvät muikkuvedet houkuttelevat paikalle paljon harrastelijakalastajiakin ympäri vuoden. Muut järven tärkeät kalalajit ovat ahven, hauki, kuha ja siika. Oulujärven rantoja ympäröi pääasiassa perinteikäs suomalainen havumetsä. Järvellä ja sen ympäristössä tavataan vuosittain noin 150 erilaista lintulajia.

Kajaani on Oulujärven rantakaupungeista suurin ja tärkein. Se onkin suositeltava Kainuun matkailijan lähtöpiste, sillä julkiset liikenneyhteydet maakuntakeskuksesta ovat hyvät. Jo 1600-luvulla perustetun kaupungin alueelta löytyy monia unohdettuja nähtävyyksiä, joita kotimaan matkailuoppaat eivät liiemmin luettele. Esimerkiksi Kajaanin linnan rauniot ovat tutustumisen arvoinen kohde ja 1900-luvun sotien pommituksista selvinneen kaupungin historiaan mahtuu paljon värikkäitä hetkiä, joihin voi perehtyä Kainuun museossa. Myös Oulujärveen vahvasti liittyvät kaupungin tervakanavat ovat vierailun arvoisia.

Oulujärven kohteista Kajaanin lisäksi Manamansalo on alueella tärkeä nähtävyys ja matkailukohde. Vaalan kuntaan kuuluva, reilut 16 kilometriä pitkä saari on tunnettu etenkin pitkien hiekkarantojensa ansiosta ja se onkin järven suurin saari. Manamansaloon kulkee kiinteä tieyhteys, mutta myös autolautta liikennöi mantereen ja saaren välillä useita kertoja päivässä. Saari oli alueensa ensimmäinen varsinainen kuntakeskus ja sinne rakennettiinkin ensimmäinen kirkko jo 1500-luvulla. Manamansalo on etenkin erämatkailusta pitäville todellakin suositeltava kohde, sillä koskemattomat havumetsät hiekkarantojen äärellä tarjoavat rauhallisen ja luonnonläheisen yösijan jopa telttamatkailijoillekin. Saarelta löytyy myös leirintäalue.

Ai niin. Jos mukanasi sattuu olemaan soutuvene, voithan toki soutaa Paltamon rannoilta itsesi vielä aikuisissakin hihittelyä aiheuttaville Mulkkusaarille. Isomulkun, Keskimulkun ja Pikkumulkun saarista voi valita sen itselleen sopivimman vaihtoehdon. Tai jos kunto kestää, ainahan sitä voi käydä kaikki läpi vaikka järjestyksessäkin…

post

Meri, ihana meri… Eikun, järvi?

Tämä kun on ensimmäinen varsinainen blogipostaukseni, mielestäni on syytä aloittaa siitä suurimmasta (muttei kuitenkaan mielestäni kauneimmasta), eli Euroopan ja Aasian kohtauspaikasta Kaspianmerestä. Kuten moni tietääkin, tämä kyseinen vesialue on useiden tietokilpailujen vakiokysymys, kun tiedustellaan maailman suurimman järven nimeä. Kyseessä on siis nimestään huolimatta järvi, jolla on rantaviivaa viiden valtion kanssa: Azerbaidžan, Kazakstan, Turkmenistan, Iran ja Venäjä. Merkittävimpiä kaupunkeja Kaspianmeren rannalla on Azerbaidžanin pääkaupunki Baku. Pinta-alaa järvellä on huikaisevat 374 000 km², eli järveen mahtuisi koko Suomi lähes kaikkine merialueineen päivineen. Rantaviivaa Kaspianmerellä on yhteensä noin 7000 kilometriä, järven maksimisyvyys on 1029 metriä ja vedenpinnan korkeus on 28 metriä merenpinnan alapuolella. Koska Kaspianmerellä ei ole varsinaisia laskujokia vaan ainoastaan kanavayhteys Mustaanmereen, Itämereen ja Vienanmereen, järven todellinen koko voi vaihdella paljonkin vuosikymmenten saatossa. Varsinkin järven itäranta on paikoitellen hyvinkin kuivaa seutua.

Mutta se siitä tilastotieteestä. Itse olen käynyt parikin kertaa Kaspianmeren rannalla: kerran Venäjän reissuillani Astrahanissa, toisen kerran nimenomaan parin miljoonan asukkaan Bakussa vierailtuani sekä Kazakstania kierrellessäni. Järven selkää rannalta ihailtaessa voi hyvinki ymmärtää, mistä nimi Kaspianmeri juontuu. Horisontissa siintää silmänkantamattomiin pelkkää vettä ja rantaan iskevät mainingit muistuttavat erehdyttävästi merien rantojen vaahtopäitä. Ne, jotka ovat Kaspianmeressä uineet, tietävät, että vesi on kaiken lisäksi suolaista makean sijaan, joka myös lisää järven merimäisyyttä. Kaspianmeren suolaisuus johtuu, kuten kaikissa suolajärvissä, laskujokien puutteesta, jolloin veden mineraalit kiteytyvät järven pohjalle veden haihtuessa pois. Kaspianmeren suolapitoisuus (1-1,5%) ei silti pääse vertailussa lähellekään Kuolleenmeren hurjaa 30% suolapitoisuutta.

Kaspianmeren eliöstö on runsasta ja kuha, sampi ja silli ovatkin rannikkokaupunkien tärkeitä ruokakaloja. Sammesta saatavan mädin takia tosin lajikanta on heikentynyt dramaattisesti ja liikakalastusta pyritään saamaan aisoihin. Kaspianmeren eläimistöstä yli 100 lajia on uhanalaisia. Luonnonvaroiltaan silti suurin taloudellinen hyöty järvestä tulee sen öljyvaroista, joiden porausluvista rannikkokaupungit kiistelevät yhä tänäkin päivänä.

Koska Kaspianmeri kattaa valtavan alueen, sitä on helppo lähestyä joka ilmansuunnasta. Tämän hetkisen maailmantilanteen vuoksi tosin kehoitan vahvasti kaikkia järviseudulle matkailevia lähestymään aluetta itärannikolta, koska etenkin Iranin rantakaupungit voivat muuttua lähiaikoina rauhattomiksi niiden luonnonvarojen ja kulkuyhteyksien vuoksi. Kazakstanin Aqtaw ja Turkmenistanin Türkmenbaşy ovat huomattavasti turvallisempia kaupunkeja turisteille, kuin perinteikkäät islamistiset valtiot Lähi-idässä. Etenkin Aqtawiin pääsee helposti suoraan lentämällä Astanan kansainväliseltä lentoasemalta. Kaupunkiin johtaa myös hyvät rautatieyhteydet.

Kaspianmeren rannoilla voit tuntea niin kehittyneiden suurkaupunkien sykkeitä, kuin agraariyhteiskunnassa elävien yhteisöjen rauhallisuutta. Järveä kiertäessä länsimainen turisti saa hyvän läpileikkauksen idän ja lännen välisistä kulttuurieroista ja toimintatavoista aina rajanylitystarkastuksista ruokakauppakäyttäytymiseen. Kuten kaikessa matkailussa, myös Kaspianmerelle suunnatessa kannattaa muistaa kultainen sääntö: maassa maan tavalla. Monissa pienemmissä rantakaupungeissa näkyy yhä Neuvostoliiton jälkiä, mutta pääsääntöisesti Lähi-idän asukkaat ovat lämpimiä ja tottuneet avoimempaan ja läheisempään kanssakäymiseen kuin me länsimaalaiset. Tästä syystä kannattaa siis totuttaa itsensä ajatuksiin jatkuvasta ruuhkasta ja poskisuudelmista.