post

Helmi itäisen Afrikan sydämessä

Itäisessä Afrikassa, Tansanian, Ugandan ja Kenian keskellä sijaitsee Afrikan suurin järvi, Victorianjärvi. Järvessä arvioidaan olevan yli 3000 saarta, joista monet ovat asuttuja. Pinta-alaltaan Victorianjärvi on maailman toiseksi suurin makean veden järvi Pohjois-Amerikassa sijaitsevan Yläjärven jälkeen noin 65 000 km² koollaan. Suureksi vesistöksi järvi on tosin poikkeuksellisen matala, sillä suurin mitattu syvyys on vain 82 metriä.

Muutoin pääosin kuumassa ja kuivassa maanosassa järvi tuo hyvinvoinnin ja toimeentulon lisäksi myös vaurautta sen rantakaupungeille. Nykyään tosin kaupunkien päästöjen vuoksi koko järvi uhkaa saastuttaa koko järven juomakelvottomaksi, sillä maanosassa toimivat yritykset eivät noudata yhtä tarkasti ympäristösopimuksia, mitä länsimaissa yleensä. Pahin yksittäinen syypää järven saastuttajaksi on Ugandan pääkaupunki Kampala, jonka Murchison Bayn kohdalla järvialue on käytännössä kuollut.

Victorianjärven kartoitettu historia alkaa jo 1100-luvulta, mutta kun brittiläinen John Speke etsi 1850-luvulla Afrika tutkimusmatkoillaan Niilin myyttistä alkulähdettä, hän järvelle päästyään nimesi löytönsä Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren Viktorian mukaan. Jo alkuperäisissä Al-Idrisin arabikartoissa Victorianjärvi oli merkattu Niilin alkulähteeksi. Järvellä on siis jo vuosisatoja ollut suuri merkitys maanosan historiassa. Onneksi olen itse saanut kunnian päästä tämän joskus niin kauniin ja puhtaan järven äärelle, vaikka nykyään järvessä uimistakaan ei käytännössä missään suositella.

Järvelle on melko yksinkertaista löytää, sillä esimerkiksi Tansanian pääkaupungista Dodomasta kulkee säännöllisin väliajoin turistibusseja Serengetin kansallispuistoon, joka on maan tärkeimpiä matkailukohteita. Onhan kansallispuisto sentään ollut UNESCOn maailmanperintökohteena jo vuodesta 1981 lähtien. Kansallispuiston läntinen kärki ulottuu Victorianjärven rannalle, mutta mikäli järveä haluaa lähestyä seikkailumielellä omia reittejään, Tansanian asutusalueista muun muassa Bukoba ja Mwanza sijaitsevat järven rannalla. Suosittelen itse silti lämpimästi Serengetin kautta kulkemista, sillä puiston eläimistö ja eliöstö on jotain aivan ainutlaatuista. Kun olet nähnyt gnu-lauman ja seeproja luonnollisessa ympäristössään, ei eläintarhassa tarvitse ainakaan ihan hetkeen vierailla.

Poliittisesti hieman vakaamman Kenian puolelta taas Victorianjärvelle kulkemiseen täytyy varata hieman pidempi aika, sillä kun oletettavasti laskeudut lentokoneessa Nairobin kansainväliselle lentoasemalle, täytyy järvelle matkustaa kymmenien piirikuntien ja heimoalueiden läpi, joka voi erilaisten viivytysten ja huonojen tieverkostojen vuoksi kestää kauan. Kaikista vaurain Victorianjärven rantakaupungeista on kuitenkin Ugandan jo aiemmin tekstissä mainittu maansa suurin kaupunki Kampala, jonka asukasluku on noin 1,5 miljoonaa. Vuonna 2014 homoseksuaalisuuden kriminalisoinut valtio ei kuitenkaan ole monille länsimaalaisille se houkuttelevin matkakohde ja voin avoimesti myöntää, että olen boikotoinut kyseistä valtiota juurikin sen syrjivän lainsäädännön vuoksi, vaikka en homoseksuaali itse olekaan.

Kuten otsikossa jo totesin, Victorianjärvi on varsinainen helmi itä-Afrikassa. Järveä ympäröi lukuisat kansallispuistot, heimot, kielialueet ja kulttuurit ja taas toisaalta rauhaisan, luonnonläheisen elelyn vastapainoksi suurkaupungit syytävät suodattamattomia jätevesiään yötä päivää vesistöön. Parhaimmillaan pääset kokemaan Victorianjärven ja sen ympäristön keskellä puhtainta savannia, pahimmillaan betoniviidakossa levän rehevöittämän rannikon äärellä.

post

Saimaa – Savo-Karjalan ylpeys

Suomalaista, vesistö- ja järviaiheista blogia on vaikea kirjoittaa mainitsematta maamme suurinta ja samalla Euroopan neljänneksi suurinta järveä, eli Saimaata. Tosin kuten maantiedontunneilta varmasti muistamme, Saimaan (tai Suur-Saimaan) määrittely riippuu monissa tapauksissa siitä, kuinka eri vesialueet tulkitaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Suur-Saimaa voidaan jakaa tiukimpien kriteereiden mukaan jopa 18 eri järveksi, mikäli kapeiden salmien toisiinsa yhdistyneet järvenselät laskettaisiin omiksi järvikseen. Noin 4 400 km² kokoisen Saimaan rannalla sijaitsee monia suomalaiskaupunkeja, kuten Imatra, Lappeenranta, Joensuu sekä Mikkeli. Suurin mitattu syvyys järvessä on 84 metriä ja Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Suur-2cf0602a9620e37127bd6f3e65e1c38aSaimaassa sijaitsee ällistyttävät 5 484 saarta. Saimaa laskee Vuoksi-jokeen, joka yhdistää järvemme lopulta Laatokkaan. Asutusta Saimaan rannoilla on ollut jo vuosituhansia, kun järven pinta oli nykyistä huomattavasti alempana. Varhaimpia merkkejä asutuksesta on tutkimuksissa löydetyt todisteet kivikauden ihmisistä. Mm. Savonlinnan nykyinen matkailuylpeys Olavinlinna perustettiin kyseiselle paikalleen 1400-luvulla siksi, koska se oli kokonaan veden ympäröimä ja näin ollen vaikeammin vihollisjoukkojen tavoitettavissa. Linnaa ympäröivän veden virtaus on todella voimakasta, joka esti veden jäätymisen, eikä jalkaväkijoukot päässeet myöskään talvisin linnoitukselle helposti.

Alusta alkaen Saimaa on ollut tärkeä vesireitti suomalaisille. Vesistöä pitkin on kuljetettu kauppatavaraa, puuta ja tervaa jo vuosisatoja. Edelleenkin Saimaan kanava yhdistää Lappeenrannan Viipuriin ja Suomenlahteen ja vuotuinen kuljetusmäärä kanavassa onkin miljoonia tonneja. Raskaasta liikennöinnistään huolimatta Saimaan veden laatu on valtaosassa järveä hyvä tai jopa erinomainen. Erilaiset tuotantolaitokset kuormittavat vesistöä eniten, kuten myös useat rantakaupunkien taajamat.

Saimaa on tärkeä kalastusjärvi. Vesistössä on vankka hauki-, ahven- ja kuhakanta, mutta alueella kalastetaan myös paljon järvitaimenta. Järvessä elävä nieriä on taas maamme uhanalaisin kalapopulaatio. Toinen, äärimmäisen uhanalaiseksi julistettu, vain Saimaalla elävä eläinlaji on tottakai kaikille tuttu, suloinen saimaannorppa. Tuo viiden markan kolikkoakin koristanut norppalaji on yksi Suomen kansallissymboleista ja vähäisen lajikantansa vuoksi alueen kalastajat ja muut ympäristötoimijat ovat joutuneet sopeutumaan lajin suojelun kannalta olennaisiin säädöksiin ja rajoituksiin. Saimaannorppa rauhoitettiin vasta vuonna 1955 ja sitä ennen lajia pidettiin lähinnä tuhoeläimenä ja sitä metsästettiin aikaisemmin myös traaniöljyn takia.

Maailman mittapuullakin Saimaa on poikkeuksellinen suurjärvi sen puhtauden vuoksi. Tämän vuoksi suosittelisin juurikin Saimaata, jos suomalaisille annettaisiin elämässään vain yksi mahdollisuus uida luonnonvesissä. Järvellä on suuri imagollinen, kulttuurillinen ja taloudellinen merkitys maallemme, josta voimme syystäkin olla ylpeitä. Järven rannallekin pääsee helposti joka puolelta Suomea, sillä rataverkostomme kattaa valtaosan rantakaupungeista. Savo, Karjala ja koko itä-Suomi on kaiken kaikkiaan kaunista järvi- ja metsäseutua, jossa helposti vierähtää vaikka koko viikonkin loma perheen kanssa. Lisämausteena mainittakoot, että Saimaan rannalta löytyy kaksi Liigakaupunkia (Lappeenranta ja Mikkeli), joten jos jääkiekkomatsin jälkeen jää aikaa tapettavaksi, kannattaa kävellä kauniin järvemme ääreen ja pysähtyä hetkeksi ihailemaan sen tyyneyttä.